Nuoria rokotetutkimuksissa rahan ja etujen vuoksi

Suomessa tehdään väestömäärään nähden huomattavan paljon lääketutkimuksia ja myös laajoja rokotetutkimuksia.

Toisin kuin joissakin muissa maissa, Suomessa on niin käytäntöjen kuin lainkin tasolla suhtautuduttu kielteisesti siihen, että lääketieteellisiin tutkimuksiin värvättäisiin ihmisiä rahalla. Tutkimuksissa koehenkilöinä olevien kirjoittamien nettikommenttien perusteella näyttää siltä, että alaikäisiä värväävien tutkimuksien kohdalla linjasta on joustettu tai lipsuttu. Erityisesti HPV-rokotetutkimuksissa näyttää tapahtuneen niin, että jotkut nuoret ovat tutkimuksessa rahan ja rahanarvoisten etujen kuten e-pillereiden vuoksi.

Ainakin osassa HPV-rokotetutkimuksista on noudatettu käytäntöä, että alaikäinen voi antaa itse suostumuksensa osallistumisesta tutkimukseen ja vanhempien suostumusta ei tarvita. Laki sallii tämän silloin, kun hän "ikäänsä, kehitystasoonsa sekä sairauden ja tutkimuksen laatuun nähden kykenee ymmärtämään tutkimuksen tai tutkimustoimenpiteen merkityksen ja kysymys on tutkimuksesta, josta on odotettavissa suoraa hyötyä hänen terveydelleen". Vanhemmille on tällöinkin ilmoitettava.

Millaisia rahasumma tai rahanarvoisia etuja sitten nuorille on tarjottu? Tytöt voivat saada esim. maksuttomat e-pillerit neljäksi vuodeksi, pojille on maksettu 24 euroa käyntikerralta ja lisäksi 50 euroa jos on tutkimuksessa mukana tietyn ajan. Lisäksi vaivanpalkaksi on saanut mm. leffalippuja. Summat eivät ole kovin suuria esimerkiksi työssäkäyvän aikuisen näkökulmasta, mutta ilman omia ansiotuloja elävän koululaisen kannalta rahalla voi olla ratkaiseva merkitys tutkimukseen osallistumisen kannalta:

"Varmasti lopettaisin kesken jos en saisi pillereitä sieltä."

"Mun poikaystäväni meni siihen tutkimukseen puhtaasti rahan takia, eipä
se nyt erityisemmin siitä tykkää mutta 24 euroa kerralta on ihan
houkutteleva summa"

(Lainaukset demi.fi -lehden keskustelupalstalta otsikon "HPV-rokotetutkimus 15" alta).

Yksi nuori kertoo myös siitä, että allekirjoitti tutkimuskäynnillä lisäyksen, jossa kerrottiin tietoisen suostumuksen hengessä vakavien haittavaikutusten kuten munuaissairauksien esiintymisestä, ja pohtii, että eipä keskeytyksellä enää ole merkitystä kun rokotus on saatu noin kaksi vuotta sitten.

Eettinen toimikunta on ilmeisesti aikanaan arvioinut käytäntöjä niin, että ne ovat hyväksyttäviä. Ainakin toivottavasti - käytännössä kun on toisissa tutkimuksissa tullut ilmi tullut tapauksia, joissa tutkijat muokkaavat tutkimusta tai koehenkilöiden kanssa noudatettavia käytäntöjä jälkeenpäin eettiselle toimikunnalle ilmoittamatta.

Erityisesti poikien HPV-rokotetutkimus on saanut kritiikkiä myös Suomen Lääkärilehdessä - ei ole ilmeisesti lainkaan selvää, täyttyykö poikien kohdalla vaatimus suorasta terveyshyödystä. Voi myös kyseenalaistaa, onko nuorilla riittävästi mahdollisuuksia ymmärtää tutkimuksen merkitys riskeineen kaikkineen, kun mukana ovat myös taloudelliset houkuttimet.

Kokonaisuutena näyttää siltä, että käytäntö on johtanut tilanteeseen, jota lainsäätäjä nimenomaan on halunnut torjua suhtautumalla kielteisesti osallistumiseen liittyviin taloudellisiin etuihin.