Bioetiikkaa ja tutkimuspolitiikkaa

Päivänpolttavia aiheita bioeettisessä ja erityisesti tutkimuseettisessä kansalaiskeskustelussa ovat Suomessa tehtävien lääketieteellisten tutkimusten etiikka käytännön esimerkkien valossa. FinDia -äidinmaidonkorviketutkimuksesta tehty kantelu (Kansanterveyslaitos ja Valio keskeisissä rooleissa) oikeusasiamiehen päätöksineen on ollut esillä, reilu vuosi sitten oli uutisissa toinen Kansanterveyslaitoksen diabetestutkimus, jossa ihmisistä otettuja näytteitä oli luvatta käytetty tutkimuksiin ja lähetetty ulkomaille, eikä tietoinen suostumus ollut täyttynyt. "Perinteisten" tutkimusten tietoisen suostumuksen kysymysten ohella keskustelussa on vilahdellut myös biopankkien rooli ja mikä tietoisen suostumuksen rooli niissä on ja tulee olemaan, ja mikä on Helsingin julistuksen merkitys biopankkitutkimuksessa.

Myös tutkimuslaitosten henkilökunnan - tai ehkä sattumoisin vielä tarkemmin: Kansanterveyslaitoksen henkilökunnan - rooli elintarvike- ja lääketeollisuuden markkinoinnissa on ollut esillä. Peräti Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja on vieraillut Unileverin sivustolla markkinoimassa yhtiön tuotetta, ja Valion tuotetta markkinoimassa on ollut Kansanterveyslaitoksen tutkija. Myös rokotepuolella on tapahtunut - lääkeyhtiö haastatteli tiedotteeseensa Kansanterveyslaitoksen rokotetutkijaa.

Ainakin minä kaipasin jotain taustoittavaa näiden päivän tapahtumien hahmottamisen avuksi. Olen löytänytkin - Aaro Tupasela kirjoittaa hyvin mielenkiintoisia artikkeleita. Esimerkiksi Re-examining medical modernization - Framing the public in Finnish biomedical research policy ja Kudostalous ja kaupalliset mallit - Lääketieteellisen tiedon tuotantoprosessit ovat erinomaisen ajatuksia herättäviä katsauksia tämän päivän biopolitiikkaan ja lääketieteellisen tutkimuksen politiikkaan Suomessa. Kannattaa tutustua! Yhdistää nimittäin monia irrallisia pisteitä.