Nauttiiko Kansanterveyslaitos diplomaattista koskemattomuutta?
Tiedotteessaan FinDia-tutkimusta koskien (kommenttina Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun uutisointiin) Kansanterveyslaitos ei näytä kovin paljon painoarvoa antavan oikeusasiamiehen ratkaisulle.
Tilanne on mielenkiintoinen. Terveydenhoitoa valvovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan oikeusturvakeskus ei valvo Kansanterveyslaitosta, eivätkä myöskään lääninhallitukset.
Mutta ei kai mitään syytä huoleen, suomalaisethan ovat tottuneet luottamaan valtiollisiin tutkimusorganisaatioihin - eräänkin kyselyn mukaan kolmantena luotettavimpana instanssina heti poliisin ja armeijan jälkeen oli VTT.
"Hyvä tutkimustapa Kansanterveyslaitoksessa" (2005) - julkaisun mukaan ulkopuolisen rahoituksen osuus laitoksen koko toimintamenoista on noin 40 prosenttia. Kansanterveyslaitoksen toimintapolitiikkana on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta toimintasuunnitelmiensa toteuttamiseen.
Katsotaanpa siis: Kansanterveyslaitos saa paljon ulkopuolista rahoitusta, ja kuten olemme uutisista lukeneet, rahoitusta tulee myös yrityksiltä. Kansanterveyslaitoksen toimintaa ei valvo muu taho kuin ylimmät laillisuusvalvojat. Näyttää hiukan siltä, että laitos ei tästäkään valvonnasta paljon piittaa. Suomalaisilla on hyvin korkea luottamus valtiollisia tutkimuslaitoksia kohtaan.
Tästä herää kysymys, onko laitoksella mahdollisuus tarjota kaupallisille toimeksiantajille eräänlaista diplomaattista koskemattomuutta nauttiva tapa tehdä lääketieteellistä tutkimusta Suomessa?
Tilanne on mielenkiintoinen. Terveydenhoitoa valvovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan oikeusturvakeskus ei valvo Kansanterveyslaitosta, eivätkä myöskään lääninhallitukset.
Mutta ei kai mitään syytä huoleen, suomalaisethan ovat tottuneet luottamaan valtiollisiin tutkimusorganisaatioihin - eräänkin kyselyn mukaan kolmantena luotettavimpana instanssina heti poliisin ja armeijan jälkeen oli VTT.
"Hyvä tutkimustapa Kansanterveyslaitoksessa" (2005) - julkaisun mukaan ulkopuolisen rahoituksen osuus laitoksen koko toimintamenoista on noin 40 prosenttia. Kansanterveyslaitoksen toimintapolitiikkana on hankkia mahdollisimman paljon ulkopuolista rahoitusta toimintasuunnitelmiensa toteuttamiseen.
Katsotaanpa siis: Kansanterveyslaitos saa paljon ulkopuolista rahoitusta, ja kuten olemme uutisista lukeneet, rahoitusta tulee myös yrityksiltä. Kansanterveyslaitoksen toimintaa ei valvo muu taho kuin ylimmät laillisuusvalvojat. Näyttää hiukan siltä, että laitos ei tästäkään valvonnasta paljon piittaa. Suomalaisilla on hyvin korkea luottamus valtiollisia tutkimuslaitoksia kohtaan.
Tästä herää kysymys, onko laitoksella mahdollisuus tarjota kaupallisille toimeksiantajille eräänlaista diplomaattista koskemattomuutta nauttiva tapa tehdä lääketieteellistä tutkimusta Suomessa?
posted by visitor at 12:46 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home